Suomenlinna

Syvä satama ja vahva puolustuskyky olivat yksi syitä, miksi Helsingistä päätettiin tehdä Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupunki 1800-luvun alussa, jolloin Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta. Ja myöhemmin koko itsenäisen Suomen pääkaupunki. 1500 asukkaan pikku kaupunki oli mielenkiintoinen paikka puolustuksen asemapaikaksi. Saaret Helsingin edustalla kuitenkin tekivät loppujen lopuksi päätöksestä hyvin helpon, päätös 1748 oli sijoittaa Suomen Ruotsin suurimmat puolustusasemat Helsinkiin. Näin syntyi suurin puolustusasema Viapori paikalleen. Linnoituksen rakentaminen oli mahdollisesti koko Pohjois-Euroopan suurimpia silloisia rakennusurakoita ja kaupunkiin tulvi työläisiä joka puolelta Suomea ja Eurooppaa. Paikalle rakennettiin tiilitehtaita, ruokaloita ja muuta teollisuutta, jotta rakennustyöt saatiin toimimaan sujuvasti ja työläisille riitti tarvikkeita sekä ruokaa. Viaporin saarella olikin töissä ensimmäisenä keväänä ja kesällä reilusti enemmän ihmisiä kuin koko Helsingin alueella oli asukkaita! Varuskunnan perustaminen muutti Helsinkiä. Ihmiset rikastuivat rakennustöiden ja varuskunnan perustamisen myötä ja Helsingin hinnat nousivat pilviin, mutta se taas tarkoitti sitä, että köyhälistö köyhtyi yhä enemmän ja jäi aateliston jalkoihin ja joutui muuttamaan pois Helsingin alueelta paremman toimeentulon toiveessa. Helsingissä koettiin syviä lamoja aina silloin kun Viaporin Tukholman päädyn rakennusurakasta päättävät tahot taistelivat ja rahoitus jäädytettiin.

Kaupunkiin nousi yhtäkkisesti yli 70 juottolaa ja 50 vuodessa kaupungin väkiluku tuplaantui. Virallinen sotasuunnitelma oli 1808 polta kaupunki ja peräänny, ei enää Helsingin ollessa väkilukunsa puolesta jo suurkaupunki, raaskinut komentaja enää kaupunkia uhrata. Kaupunki säästyi ja linnoitus menetettiin sodassa piirittävän armeijan takia ja Venäjälle Viaporin antautuminen oli yksi suurimpia taisteluvoittoja. Viaporin valloitus antoi Venäläisille koko Suomenlahden herruuden ja turvasi Pietarin. Historiallinen sanonta kaikuu Suomenlinnassa vielä tänäkin päivänä: “Kuka hallitsee Suomenlinnaa, hallitsee koko itämerta”. 4 vuotta Venäläisten tulon jälkeen Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki, linnoituksen suojassa oli hyvä olla. Viaporin linnoitus eli nykyiseltä nimeltään Suomenlinna on nykypäivänä turistikohde ja uniikki pienasuntojen rykelmä ja koti monelle Helsinkiläiselle. Suomenlinnaan pääsee säännöllisellä lauttaliikenteellä ja sinne on helppo ja edullinen matkustaa. Vanhat linnoitukset ovat kunnostettuja ja esimerkiksi muinoinen vankilakin on yhä vielä toimintakuntoinen samassa roolissaan. Suomenlinna on kuuluisa kohde nuorisolle ja kaikenikäisille kesämatkailukohteena oli kyseessä sitten helsinkiläinen tai muualta paikalle matkustanut. Suomenlinnan lukuisat puistot kutsuvat picnic kansaa kokoontumaan ja viettämään kauniita kesäiltoja yhdessä tässä historiallisessa maisemassa.

Suomenlinna nykypäivänä

Kun Saavut Suomenlinnaan, on sitä lähteä hyvä tutkimaan ulkoreunoilta. Sisällä linnoituksessa on lukuisia ravintoloita, paljon historiaa Suomesta ja Suomen sodista sekä kahvilatoimintaa. Opastettuja kierroksia järjestetään varsinkin kesä päivisin useitakin päivässä ja ohjelmaa riittää niin lapsille kuin aikuisillekin. Suomenlinna on koko perheen kohde. Kauniiden puistojen lisäksi Suomenlinna tarjoaa uniikin paikan omien kokouksien tai juhlien järjestämiseen. Saarella järjestetään myös jonkin verran kulttuurielämyksiä kuten konsertteja ja erilaisia tapahtumia. Sen kauniit rakennukset huokuvat tunnelmaa. Se on ollut UNESCON maailmanperintökohteena ainutlaatuisena sotilashistoriallisena arkkitehtuurisena muistomerkkinä. Itse lautta matkakin on elämys sinänsä, jossa pääsee pienelle maisemamatkalle Helsingin upeaan sisämeren saaristoon. Lautta lähtee historiallisen kauppatorin satamasta ja lipun voi hankkia vaikkapa Helsingin matkakortilla. Suomenlinnassa on hyvät opasteet niin suomeksi kuin englanniksikin. Viimeistä lauttaa ei kannata missata, sillä muuten on edessä pitkä odottelu aamuun. Vierailu Suomenlinnassa antaa perspektiiviä Suomen sotaisaan historiaan ja toimii hyvinkin esimerkiksi koulujen kulttuurisena matkakohteena. Uniikki ympäristö ja paljon tutkimista sisältävä Suomenlinna ei siis jätä tänäkään päivänä matkailijaansa tyhjin käsin ja paikalla riittää tekemistä koko päiväksi tai jopa useampaan vierailuun.