Suomi ensimmäisen maailmansodan aikaan

Ensimmäinen maailmansota (1914-1918) alkoi, kun tietyt valtiot Balkanilla alkoivat olemaan eri mieltä toistensa toiminnasta. Konfliktien saattelemina kuultiin ensimmäiset laukaukset ja sodanjulistukset. Sivusta seuranneet valtiot alkoivat myös julistaa sodan toisilleen hyötyäkseen tilanteesta tai saavuttaakseen vahvemman asian tietyllä alueella esimerkiksi kauppasuhteissa. Loppupeleissä sodittiin joka puolella, jopa Euroopan ulkopuolella ja on vaikeaa sanoa, mistä kaikki alkoi ja miksi Saksaa on pidetty syypäänä, joka joutui maksamaan laskun. Suomen osuus Ensimmäisessä maailmansodassa oli sen verran pieni, että sanotaan, ettei Suomi osallistunut siihen lainkaan. Kuitenkin yksi tärkeä asia tapahtui maailmansodan aikana ja se on Suomen itsenäistyminen 6 joulukuuta 1917.

Sotilaallinen tilanne

Toinen maailmansota

Maailmansodan syttyessä Suomi kuului Venäjän vallan alle. Venäjä oli niin sanottu ympärysvalta, jolle keskusvalta Itävalta-Unkari julisti sodan 6 joulukuuta 1914. Tämä johti automaattisesti siihen, että Suomi oli tässä mukana. Suoranaista sotimista tämä ei kuitenkaan tarkoittanut, sillä Suomessa, aiemmista boikoteista ja vastustelusta johtuen, asevelvollisuus oli jo lakkautettu. Kuitenkin Venäjän armeijassa suoritti koulutusta 3000-4000 upseeria. Suurin osa heistä tuli suomalaisesta kadettikoulusta ja halusivat saada kyseisen koulutuksen, koska se paransi huomattavasti mahdollisuuksia päästä parempiin virkoihin siviilielämässä. Tunnetuin upseerikoulutusta suorittava on Mannerheim.Tämä kaikki tarkoitti, että upseerit taistelisivat Venäjän puolella, koska saavat koulutuksen tsaarin vallan alla. Suomi oli jo kuitenkin pohtinut itsenäistä olemassaoloa ja sen takia Saksan kanssa tuli tehtyä salainen sopimus. Tämän sopimuksen mukaan Saksaan lähetettiin yhteensä noin 2000 sotilasta koulutukseen salaa Venäjältä. Myöhemmin kouluttautuneita on alettu kutsumaan jääkäreiksi. Heistä suurin osa on päätynyt takaisin Suomeen rintamalle ja näin ollen Suomella oli taistelijoita ampumassa rintaman molemmin puolin.

Kansalaisten arki

Kuten jo mainittu, Suomi ei virallisesti sotinut ensimmäisessä maailmansodassa. Tästä huolimatta sodan pelättiin yltyvän myös pohjoiseen ja se näkyi myös kansalaisten arjessa. Oli pelkoa saksalaisten valloituksesta ja tämän takia turvatoimia tiukennettiin. Piireille säädettiin piirimiehet, jotka suunnittelivat poistumissuunnitelman nopean hyökkäyksen varalle.Jouduttiin keksimään uusia säädöksiä sekä ottamaan käyttöön rajoitteet jo olemassa oleville. Esimerkiksi kunnat ottivat käyttöön pakko-oton sekä erilaiset kiintiöluovutukset. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että tiloilta, joissa laskettiin olevan tarpeeksi esimerkiksi hevosia, otettiin pois sotilaalliseen tarkoitukseen tai teiden rakentamiseen tietty määrä hevosia valtiolle. Sama koski myös karjaa, joka otettiin talteen ruoaksi. Sanotaan, että tuona aikana, kaikesta huolimatta noudatettiin määräyksiä sekä laskelmia, jotta tilanne olisi reilu ja tasa-arvoinen kaikkia kohtaan. Laskelmoinneissa huomioitiin myös että vastuu jaetaan kaikkien kesken ja ettei kukaan joudu lopettamaan toimintansa sen takia, että vain hänen tilalta viedään kaikki tuotantoeläimet.Hevosten ja tuotantokarjan ollessa ns. kortilla näkyivät vaikutukset myös  muiden elintarvikkeiden toimituksissa ja valmistuksissa. Sokeri ja kahvi olivat ainakin sellaiset, jotka olivat tarkasti säännöstelty ja niitä sai hakea jakelupisteistä korteilla. Elintarvikelautakunnat valvoivat kuljetuksia sekä hintoja, jotka nousivat huimasti sodan aikana. Tuotteille piti jopa valtion toimesta määrätä rajahinnat, jotka eivät saisi ylittyä.Kaikkien vaikeiden ja epävarmuuksien keskellä Suomi itsenäistyi. Asia hoitui anomuksella ilman sen suurimpia konflikteja tai väkivaltaa. Maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtui vallankumous, joka syrjäytti keisarin vallasta. Tämä tarkoitti, että maalla ei ollut johtavaa elintä ja tämä koski myös Suomea. Keisaria tottelevat laitokset Suomessa lakkautettiin ja ongelmaksi tuli maata johtava elin, jota ei ollut. Suomen eduskunta kiisteli Venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa siitä, kuka määrää. Lokakuussa 1917 väliaikaisen hallituksen siirtyessä kommunistisen hallituksen tieltä kokeili Suomi anoa itsenäisyyttä uudelta hallitukselta. Tämä meni läpi ja näin ollen, voi sanoa, että ensimmäinen maailmansota edesauttoi Suomea itsenäistymään.