Talvisota 1939-1940

Marraskuun viimeisenä päivänä alkoi Suomessa Talvisota. Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomea ja väkivaltaisesti pakottautuivat Suomen rajojen sisäpuolelle. Suurvaltojen Saksan ja Neuvostoliiton valkoinen lippu ei enää pysynyt ylhäällä. Sodan myrskypilvet olivat saapuneet Suomeen. Karjalankannaksella tehtiin vapaaehtoisia linnoitustöitä. Syyskuussa Saksa oli hyökännyt Puolaan ja Suomessa valmistauduttiin sotaan. Linnakkeet valmisteltiin, ilmavoimat laitettiin valmiiksi ja kun Paasikivi matkusti Moskovaan kutsuttiin myös koko armeija itärajan tuntumaan. Koulut sulkivat ovensa ja vapaaehtoiset sotaevakuoinnit aloitettiin. Tuhansia lapsia siirrettiin Ruotsiin. Ikkunat teljettiin koko Suomessa ja ne laudoitettiin kiinni. Suojeluskuntajärjestö ja Lotta-järjestöt perustettiin. Sotalaulut alkoivat kaikua radioissa. Sokeria ja kahvia alettiin säädöstellä ja suojahautoja kaivettiin ympäri Suomen maata. Koko maa, niin naiset, lapset ja miehetkin valmistautuivat sotaan. Maamme valmistui pahimpaan. Moskovassa ei päästy sopimukseen ja siksi Neuvostoliitto päätti ryhtyä väkivaltaiseen sotaan.  Neuvostoliiton strategia oli lyhyesti sanottuna hyökätä Suomeen jokaiselta rajalta yhtä aikaa ja isolla kalustolla ja miehistöllä. Karjalankangas ja Laatokka oli pääasiallisia hyökkäyskohteita suunnitelmassa. Norjan rajaa suojeltiin merivoimilla ja Suomen meriliikenne yritettiin sulkea piirittämällä kokonaan. Asutuksiin suunnattiin isoja pommi-iskuja pelon viljelemiseksi.

Kalusto

Neuvostoliitolla oli 460 tuhatta miestä, yli kaksituhatta tykkiä, kranaatin heitintä ja panssarivaunua, tuhat lentokonetta ja koko Itämeren laivastonsa. Suomella taasen oli 300 tuhatta miestä, 450 tykkiä, muutama hassu panssarivaunu, hieman toista sataa sotakelpoista jonkinmoista lentokonetta ja kaksi laivaa. Suomen armeijan kaikki viisi sukellusvenettä oli mukana Suomen sodassa. Osalla armeijaa ei ollut yhtäkään tykkiä ja osa sotilaista taisteli rintamilla sotavarusteenaan vain ase ja vyö, ilman minkäänlaista muuta suojelukalustoa, tykistöä tai muuta suojelua. Marraskuun viimeisen päivän aamuna Karjalan kangaksella oli täydessä toiminnassaan avoin mannersota. Neuvostoliitto pommitti Suomea myös ilmavoimillaan. Ja laivastot piirittivät Suomea. Kyösti Kallio, Presidenttimme nimesi Mannerheimin Suomen puolustusvoimien ylipäälliköksi tänä samaisena päivänä. Kangaksella taisteli Suomen sotilaita huonosti varustettuina sataa kahtakymmentätuhatta sotilasta, vastaan Venäjän hyvin varustettuja yli kahtasataa tuhatta sotilasta vastaan. Suomi ei antautunut ja perääntynyt ja Neuvostoliitto ei päässyt etenemään vaikka heidän sotilasmääränsä lisäksi Karjalan kankaalla oli vastassa yli tuhat tykkiä ja yli tuhat panssaroitua ajoneuvoa. Suoraan liikkeestä eivät siltikään Neuvostoliitolaiset kyenneet etenemään. Suomi ei kuitenkaan myöskään päässyt etenemään omassa linjassaan ja paikalla taisteltiin koko joulukuun ajan. Neuvostoliitto hyökkäsi joka suunnalta ja kaikki hyökkäykset torjuttiin. Alkutaisteluiden aikana Jäämeren rintamalla oli kriittistä ja Neuvostoliitot hyökkäsivät todella vahvoin voimin. Lopulliseen läpimurtoon oli alettu valmistautua ja Ilomantsi ja Kuhmo olivat joutumassa Neuvostoliiton kynsiin. Suomussalmi oli jo menetetty. Reservit keskitettiin nyt tänne. Rintama työnnettiin 40 kilometriä Itään häikäilemättömällä taistelulla. Menestyksen takana oli rankka talvi, johon Venäläiset sotilaat eivät olleet varautunut kun taas Suomalaiset sotilaat hiihtivät, käyttivät valkoisia pukuja ja osasivat selviytyä kovissakin pakkasissa. Yksi sotasankarimme Simo Häyhä, oli hyvä esimerkki sotilaallisesta sisusta. Hän saattoi tarkka-ampujana oleskella samassa paikassa lumeen ja jäänpalasiin piiloutuneena vuorokausia paikallaan ja ampua alas kymmeniä Venäläisiä sotilaita päivässä. Sotaa ei voitettu, mutta periksi ei myöskään annettu. Suomalaiset eivät antaneet tuumaakaan periksi ja vaikka virallinen taistelu taipui lopulta Venäjän osaksi, on Suomi tunnettu maailmalla urheana taistelijana ja yleisen mielipiteen mukaan kuitenkin voittajana Talvisodassa. Suomen Talvisodasta on tehty monia dokumentteja ja 2018 on valmisteilla Hollywood tasoinen Talvisota elokuva, jossa Simo Häyhä, talvisotamme tarkka-ampuja sankari on pääosassa.