Mikä on radio

Se kuuluu meidän arkeemme, se soi, se puhuu ja yhdistää meitä suomalaisia ympäri maata. Se on radio. Mikä sitten oikeastaan on radio? Meille modernin maailman ihmisille se tarkoittaa isoja radiokanavia ja niitä kuunnellaan autossa, kotona ja julkisillakin paikoilla usein soi taustalla radio.

Radio on vakiintunut sana ja työväline maailmassamme, joten päätimme perehtyä siihen, mikä radio oikeastaan on ja miten se toimii. Kaikessa yksinkertaisuudessaan radio on radioaaltoja, eli ääniaaltoja, jotka kulkevat ilmassa tietyn välimatkan. Me kuuntelemme nykyisin enemmän juuri FM-radiotaajuuksilla kulkevia ääniaaltoja. Nämä aallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, jotka lähetetään ja niitä vastaanotetaan. Voikin sanoa, että kun kuuntelet radiota, eli sitä laitetta kotona tai autossasi, kuuntelet radioaaltojen vastaanotinta. Radio on mukautunut kuitenkin sanaksi, joka kuvailee juuri sitä vastaanotinta, mitä kuunnellaan.

Radiotaajuuksia ei käytä ainoastaan radio ja radiokanavat, vaan esimerkiksi myös televisioasemat. Lisäksi muitakin taajuuksia käytetään moneen eri tarkoitukseen. Samankaltaisilla taajuuksilla pyörivät esimerkiksi jopa radiopuhelimet ja esimerkiksi armeijan viestintävälineet. Radio ei ole kuitenkaan aina ollut olemassa, vaan on ollut yksi merkittävimpiä historian keksintöjä.

Radion historia

1800-luvun lopulla, tarkemmin vuonna 1873, James Clerk Maxwell esitti teorian sähkömagneettisista aaltoliikkeistä ja ehdotti niiden käyttämistä viestintään. Tämä mullisti tietysti maailmaa, eikä mennyt pitkään, kun sitä lähdettiinkin kehittämään eteenpäin.

Vasta kuitenkin vuonna 1890 ranskalainen Edouard Branly loi vastaanottimen, jolla hypättiin radion kehityksessä eteenpäin. Hauskaa kyllä, radio sai oman nimensä vasta myöhemmin – alkuun siitä käytettiin nimitystä langaton lennätin. Tämän jälkeen itse radion keksijästä onkin ja käydään edelleenkin väittelyä.

1890-luvulla tapahtui paljon radiotyön maailmassa ja monet erilaiset keksijät ja tiedemiehet kehittivät asiaa eteenpäin. Vaikka nykyisin sanotaankin, että venäläinen Alexander Popov olisi tehnyt merkittävimmän työn sen osalta, että radio on muotoutunut nykyiseen muotoonsa, oli ympäri maailmaa muitakin keksijöitä, joiden panostus oli tärkeä. Myöhemmin italialainen Guglielmo Marconi patentoi radion ja voidaankin melko rohkeasti väittää, että kyseessä oli maailman ensimmäinen radiopatentti. Sama mies loi myös radioaseman ja samoihin aikoihin keksijä Nikola Tesla patentoi omia keksintöjään Yhdysvalloissa.

Kuten sanotaan, loppu on historiaa. Mukaan kuuluu tietysti vielä draamaa patenttien perumisesta, eri keksijöiden erimielisyyksistä, mutta parinkymmenen vuoden jälkeen päästäänkin jo siihen, kuinka isoksi osaksi radio tuli kulttuuria, eikä ole näyttänyt häviämisen merkkejä, vaikka sitä digitaalisessa maailmassa kovasti povataan. Radio ei ollut selkeä lisäys autoihin, vaan se lisättiin paljon myöhemmin. Radiota kuunneltiin erityisesti kotona, johon hankittiin isokokoisiakin radiovastaanottimia, joissa käsin pyörittämällä piti hakea oikea taajuus. Taajuudet eivät kanna erityisen kauas, joten esimerkiksi Suomessa jokaisessa kaupungissa olivat omat taajuudet. Pian radiotaajuuksilla alkoi tulemaan yhä useampia radiokanavia ja tarjontaa alkoi olemaan yhä enemmän ja enemmän. Mediamaailmassa huomattiin radion tärkeys ja musiikin, sekä puheen lisäksi mainokset alkoivat pääsemään kanaville. Autot saivat radion osaksi vakiovarusteita (mitä ne eivät tosiaan alkuun olleet!) ja pikkuhiljaa päästäänkin nykyhetkeen.

Radio tarjoaa helpon ja kätevän tavan pitää yhteyttä muihin. Sitä kautta saadaan helposti lähetettyä informaatiota eteenpäin ja tätä käytetään hyväksi nykyisinkin, kun ilmoitetaan esimerkiksi ruuhkista tai kolareista liikenteessä. Parasta radiossa on tietysti se, että se on ilmaista. Monet kuuntelevat radiota juuri siksi, että sitä on helppo kuunnella. Radio todennäköisesti muuttaa muotoaan tulevaisuudessa ja tulee olemaan hieman erilainen, mutta näyttää vahvasti siltä, että se on kuitenkin vakiinnuttanut roolinsa meidän maailmassamme ja syystäkin. Onhan radiota oikein mukava kuunnella, sillä silloin itse ei tarvitse miettiä, mitä kuuntelee, vaan muut miettivät sen sinun puolestasi.

© 2020 Kylatalo