Nokian historia ja sen suosio nykyään

Nokian historia ja sen suosio nykyään

”Syvällä Hämeen sydämessä, takana maailman kauheuksista, Tampereen tuntumassa, Nokian takana, pellon laidalla” – näin lyyrisesti lauloi vuonna 2001 suomirocklegenda Ismo Alanko suomalaisia koskettaneessa hitissään Nokian takana. Nokia on nykyisin osa Pirkanmaata ja yksi Tampereen lähimmistä ympäryskunnista Kangasalan ja Ylöjärven ohella. Se sijaitsee noin viidentoista kilometrin päässä Tampereesta erinomaisten kulkuyhteyksien varrella. Autolla Nokialta kestää noin 15 minuuttia Tampereelle. Nokialla on myös oma rautatieasema.

Nuijasotaa ja turkiksia

Nokian historian kenties edelleen tunnetuin historiallinen tapahtuma on vuosina 1596–1597 käyty nuijasota. Nuijasodan eräs muistomerkki löytyy Nokian Viholasta. Sen pystytti Tampereen Historiallinen seura vuonna 1933. Muistomerkin graniittipaaden on suunnitellut Gabriel Enberg. Sen löytää helposti kauniista lehtikuusimetsiköstä lyhyen matkan päässä Eedenin kylpylästä. Paikka on merkityksellinen nuijasodan tapahtumien kannalta. Nykyisin maa-alue kuuluu Nokian kaupungille. Paikallinen perimätieto kertoo myös itse Jaakko Ilkan, nuijasodan päällikön yhä kummittelevan Nokialla, vaikka hän todellisuudessa kuoli muualla. Nokialla käytiin kuitenkin merkittäviä taisteluita.

Nokian nimi tulee alun perin sanasta nois tai noki, joka merkitsi soopelia tai muita turkiseläimiä. Nokian vaakunaan on tänäkin päivänä kuvattu näätä, joka kiipeää jokirantaa pitkin. Näätä vaakunassa kertoo turkistarhauksen historiallisesta merkityksestä Nokialla. Nokialta on löydetty myös runsaasti rautakautista esineistöä, joista mainittakoon koristeellinen pronssisolki. Löydöt kertovat Nokian kaupankäynnin ja kansainvälisyyden historiasta. Erityisesti löytöjä on tehty Nokianvirran luota. Tästä on päätelty, että virta on ollut erittäin tärkeä kulkureitti aikoinaan.

Nuijasotaa ja turkiksia

Nokianvirran ympärille kehittyi myös kaupungin teollisuus hyvin samaan tapaan kuin Tampereella Tammerkosken ympärille. Siuronkoski oli erinomainen vesivoimaloiden voimanlähde ja vesireittien sekä juuri rakennetun rautatien kautta avautui hyvät yhteydet mm. Tampereelle ja Turkuun. Nokian teollistuminen alkoi, kun Kuljun kartanon patruuna Anton Elving perusti Siuron puuhiomon vuonna 1904. Hiomo oli toiminnassa aina 1950-luvulle asti. Vuonna 1956 se kuitenkin muutettiin voimalaitokseksi. Siuronkoski on edelleen viehättävää, idyllistä ympäristöä pienine puoteineen ja asumuksineen.

Vaikka Nokian historia on vanha, virallisesti nimettynä kuntana se on varsin uusi. Nokia nimettiin Nokiaksi vasta vuonna 1937 ja siitä tuli virallisesti kaupunki neljäkymmentä vuotta myöhemmin vuonna 1977. Nokia on juuriltaan hämäläinen, mutta kuuluu nykyään Pirkanmaahan. Sitä ennen se on kuulunut myös Satakuntaan vuosisatoja.

Nokian nykyisyys

Kasvavana maalaiskuntana Nokia on erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Vuonna 2020 Nokialla oli 34 493 asukasta. Se sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Tampereelta, joka on äänestetty Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi. Nokialla on vahva historia teollisuudessa ja edelleen paikallinen teollisuus työllistää suurimman osan ihmisistä Nokialla.

Nokia on kaupunki, joka tuntee juurensa, mutta katsoo myös eteenpäin. Historiasta kiinnostuneille se tarjoaa esimerkiksi Hinttalan kotiseutumuseon, kirkkomuseon ja useamman vanhan kirkon, joihin on helppo tutustua helposti esimerkiksi pyörällä liikkuen. Nokialla yhdistyy luontevasti luonto, historia ja kulttuuri. Kaupungin omat kotiseutupolut yhdistävät nämä kaikki kertoen sekä Nokian kulttuuriympäristöistä, luontoarvoista että historiasta. Kuka tahansa voi tutustua niihin omatoimisesti. Kaupungilla on muutenkin eloisa kulttuuritarjonta. Iskelmälegenda ja keihäänheitossa olympiakultaa voittanut Tapio Rautavaara (1915–1979) on myös syntynyt Nokialla. Kaupungissa järjestetäänkin edelleen vuosittain iskelmäfestivaali Tapsan Tahdit Nokian oman iskelmätähden muistoa kunnioittamaan. Lisäksi Nokialta löytyy oma teatteri ja siellä toimii useita teatteriryhmiä. Nokian kirjastossa Virroilla taas järjestetään näyttelyitä ja muita kulttuuritapahtumia.

Erityisesti viime vuosina Nokian väkimäärä on kasvanut tasaisesti. Silti se on säilyttänyt oman ihmisläheisen ja omaleimaisen luonteensa. Nokialla niin luonto kuin kulttuurikin ovat lähellä ja mahdollisuudet liikkua isommankin kaupungin palveluiden piiriin ovat hyvät. Näistä syistä Nokia säilyttää vetovoimaisuutensa tulevaisuudessakin.

© 2021 Kylatalo